Ampumahiihto lajina

Ylläolevat kuvat löytyvät klikkaamalla kuvaa ja vasemmalta artikkelista Ampumaprosentit WC 2017-18 maittain.

------------------

 

Alla olevissa artikkeleissa Excel-kuvat eivät näy. Siksi on suositeltavaa avata koko artikkeli pdf-tiedostona vasemmasta laidasta.

 

                                                                                                                                       Jarmo Laakso 18.3.2018

Ampumahiihdon 2018 nuorten MM-kisojen normaalimatkan analysointia maittain

Tässä artikkelissa analysoidaan Otepäässä 2018 järjestettyjen nuorten MM-ampumahiihtojen normaalimatkojen tuloksia maittain. Tarkastelussa on huomioitu ampumaprosenttien ja hiihtovauhtien keskiarvot mailta, joilla oli ko. sarjassa 3 tai 4 osanottajaa. Tarkoituksena oli hakea maiden välisiä tasoeroja ampumapenkalla ja hiihtovauhdissa. Johtopäätöksiä tehtäessä tulee huomioida, että tarkastelu perustuu vain yhteen kilpailuun (normaalimatka) / sarja. Ainakin 19-sarjojen kisoissa oli kovan tuulen lisäksi kylmä.

  1. Ampumaprosentit

am% s

N19

M19

N21

M21

AUT

   

14

BEL

 

7

 

 

BLR

6

10

 

6

BUL

   

9

CAN

1

12

6

15

CZE

14

4

11

 

EST

15

13

16

13

FIN

11

19

2

6

FRA

  

3

2

GER

5

 

9

4

ITA

6

10

10

6

JPN

  

14

 

KAZ

16

8

15

15

LAT

16

13

11

 

LTU

 

18

 

 

NOR

6

2

5

11

POL

11

2

1

11

ROU

13

13

 

6

RUS

9

1

4

3

SLO

4

4

13

 

SRB

20

20

 

 

SUI

3

  

1

SWE

2

13

6

15

SVK

16

8

 

18

UKR

9

6

6

5

USA

19

13

 

18

Taulukko 1: Sijoitukset maittain ampumaprosentin keskiarvon mukaisesti.

Kun tarkastellaan ampumaprosentteja (Taulukko 1 ja Graafi  1), ainoastaan kolme maata (RUS, UKR, ITA) oli kaikissa sarjoissa 10 parhaan maan joukossa. Lisäksi Saksa oli kolmessa sarjassa 10 parhaan maan joukossa, mutta sillä oli vai 1 osanottaja M19-sarjassa. Ranskalla oli täydet joukkueet vain 21-sarjoissa, ja sen urheilijat ampuivat hyvin (3. ja 2.). Norja oli kolmessa sarjassa 10 joukossa ja yhdessä 11:s. Suomen joukkue onnistui ammunnassa hyvin kummassakin 21-sarjassa (2. ja 6.), mutta M19-sarjassa Suomi oli ampumaprosentissa toiseksi huonoin. Ruotsi onnistui ammunnassa hyvin tytöissä (2. ja 6.), mutta huonosti pojissa (13. ja 15.).

(Huom! Kuva näkyy lataa vasemmalta saman artikkelin pdf-muodossa)

Graafi 1: Sijoitukset maittain ampumaprosentin keskiarvon mukaisesti.

Yllä olevassa graafissa on paksummalla viivalla ennakkoon mielenkiintoiset maat (FIN, FRA, GER, NOR, RUS, SWE). Muista maista olivat useissa sarjoissa kärkipäässä Ukraina ja Italia sekä Puola.

  1. Hiihtovauhdit

hiihtosija

N19

M19

N21

M21

AUT

   

11

BEL

 

19

 

 

BLR

12

15

 

9

BUL

   

18

CAN

8

16

9

15

CZE

7

6

11

 

EST

18

8

15

17

FIN

10

9

13

6

FRA

  

5

4

GER

2

 

3

3

ITA

9

2

4

7

JPN

  

8

 

KAZ

13

14

12

12

LAT

14

18

16

 

LTU

 

17

 

 

NOR

11

3

10

1

POL

3

11

2

8

ROU

15

13

 

14

RUS

1

1

1

2

SLO

4

4

6

 

SRB

20

20

 

 

SUI

16

  

13

SWE

5

12

14

10

SVK

17

7

 

16

UKR

6

5

7

5

USA

19

10

 

19

Taulukko 2: Sijoitukset maittain hiihtovauhdin keskiarvon mukaisesti.  

Hiihtovauhdeissa Venäjä oli maana ylivoimainen. Ainoastaan Norja oli Venäjää nopeampi yhdessä kilpailussa (M21). Kaikissa sarjoissa 10 joukkoon hiihti Italia ja Ukraina. Saksa (2., 3., 3.), Ranska (5. ja 4.) ja Slovakia (4., 4., 6.) oli 10 joukossa kaikissa niissä sarjoissa, joissa niillä 3 tai 4 osanottajaa. Yleistäen Suomi hävisi enemmän hiihtovauhdeissa kuin ampumapenkalla. M21-sarjassa Suomi oli 6:nneksi nopein, kuten oli ampumaprosentissakin, mutta muissa sarjoissa vasta sijoilla 9.–13.

(Huom! Kuva näkyy lataa vasemmalta saman artikkelin pdf-muodossa)

Graafi 2: Sijoitukset maittain hiihtovauhdin keskiarvon mukaisesti.  

Graafissa 2 on paksummilla viivoilla samat maat kuin Graafissa 1.

(Huom! Kuva näkyy lataa vasemmalta saman artikkelin pdf-muodossa)

Graafi 3: Hiihtovauhtien mukaiset sijoitukset tarkemmin tarkastelluilta mailta.

  1. Johtopäätöksiä

Normaalimatkan perusteella Venäjä oli maana ylivertainen. Myös muut perinteiset isot ampumahiihtomaat Saksa ja Ranska olivat vahvoja niissä sarjoissa, joissa niillä oli täysi joukkue. Muita laajalla rintamalla onnistuneita olivat Puola ja Ukraina. Norjalla hiihtivät kovaa pojat. Ruotsilla hiihtivät ja ampuivat hyvin 19-sarjan tytöt. 21-sarjoissa Ruotsi oli Suomen perässä sekä ammunnassa että hiihdossa.

Suomen ero Venäjään oli hiihtovauhtien keskiarvoissa erittäin suuri (n. 2 min / sarja, N21-sarjassa jopa n. 3,5 minuuttia). Suomen taso on ollut nousussa viime vuosina nuorten arvokisoissa. Tämän kilpailun perusteella eniten parannettavaa on yhä hiihtovauhdeissa ja 19-sarjalaisten ammunnassa.

--------------

 

Kehittyykö suomalaisten ampumahiihtäjien ampumataito iän myötä?

Taustaa

Voisi olettaa, että ampumataito kehittyy iän mukana ja samalla osumaprosentit paranevat. Tätä oletusta lähdin tarkastelemaan vuoden 2016 (Ounasvaaran Hiihtoseura) ja 2017 (Oulun Hiihtoseura) pikamatkan SM-ampumahiihtotulosten perusteella. Pikamatkan valitsin siksi, että siinä kaikissa sarjoissa ammutaan kaksi ammuntaa. Pohja-aineistoksi laskin kunkin sarjan kuuden parhaan osumaprosentit. Jotta sain lisä vertailupohjaa, vertasin niitä vuoden 2016 kaikkien SM-kisojen kuuden parhaan prosentteihin.

Vertailua vaikeuttaa se, että 13-sarjat ampuvat tuelta ja 14–15-sarjat ampuvat vain makuuta. Etenkin 14–15-sarjoissa näkyy selvästi, että tytöt ampuvat poikia tarkemmin. Varsinainen kehitystarkastelu keskittyy 16-sarjaan ja sitä vanhempiin, koska näissä sarjoissa ammutaan myös pystystä. Tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida, että olosuhteet ovat voineet vaihdella eri sarjojen välillä.

SM-kisojen kuvaajiin on laskettu osumaprosentit sarjan kuudelta parhaalta. Tämä siksi, että osallistujamääriltään pienissä sarjoissa esimerkiksi yksi väärään tauluun ampunut voi muuttaa prosenttia merkittävästi.  Kuuden parhaan prosentit kertovat paremmin sarjakärjen ampumatason.

 

Maailman huippujen taso

Jos vertailuna tai päämääränä pidetään kansainvälistä huippua, on aluksi tarkasteltava, miten maailman huiput ampuvat.

PIKA naiset

1

2

3

4

5

MM

7

8

9

OSUMA%

79,81 %

82,76 %

80,52 %

79,78 %

82,12 %

80,89 %

79,89 %

84,57 %

75,44 %

KAIKKI M

84,66 %

86,67 %

86,04 %

81,11 %

83,85 %

83,17 %

83,01 %

87,23 %

76,70 %

40 M

93,50 %

94,00 %

93,00 %

91,50 %

91,00 %

87,00 %

91,50 %

91,50 %

80,50 %

10 M

100,00 %

100,00 %

98,00 %

100,00 %

100,00 %

98,00 %

96,00 %

98,00 %

94,00 %

3 M

100,00 %

100,00 %

100,00 %

100,00 %

100,00 %

100,00 %

100,00 %

100,00 %

100,00 %

KAIKKI P

74,95 %

78,86 %

75,00 %

78,44 %

80,38 %

78,61 %

76,77 %

81,91 %

74,17 %

40 P

85,00 %

91,00 %

82,00 %

86,00 %

90,00 %

88,50 %

87,50 %

91,50 %

85,50 %

10 P

92,00 %

92,00 %

84,00 %

90,00 %

96,00 %

96,00 %

90,00 %

94,00 %

90,00 %

3 P

93,33 %

100,00 %

100,00 %

80,00 %

100,00 %

100,00 %

100,00 %

93,33 %

100,00 %

Taulukko 1. 2016–17 Maailman Cupin osakilpailujen (pystysarakkeet) ja MM-kisojen naisten pikamatkojen ampumaprosentit.

Osuma% = kaikki laukaukset, Kaikki M = kaikkien osanottajien osuma% makuulta, 40 M = pisteille päässeiden (40 parasta) osuma% makuulta, 10 M = kymppikärjen parhaan osuma% makuulta, 3 M = 3 parhaan osuma% makuulta. Näiden alla vastaavat pystystä (P).

 

 

Kuten yllä olevasta taulukosta nähdään, on Maailman Cupissa kärkisijoilla naisten ammunnan taso erittäin kova. Kärkikolmikko on ampunut jokaisessa kisassa makuulta puhtaat. Pystystäkin kisan kolme parasta on ampunut puhtaasti kuudessa kisassa! Kymppikärjen makuun taso on lähes yhtä kova. Pisteille päässeiden makuun prosentti on ollut kahta kisaa lukuun ottamatta yli 91 % ja pysty 82–91,5 %.

 

PIKA Miehet

1

2

3

4

5

MM

7

8

9

OSUMA%

81,90 %

84,42 %

81,49 %

73,73 %

79,81 %

77,55 %

78,33 %

82,18 %

82,34 %

KAIKKI M

85,90 %

86,15 %

85,54 %

74,90 %

82,43 %

80,00 %

79,80 %

83,96 %

81,31 %

40 M

93,00 %

94,50 %

92,50 %

89,00 %

93,00 %

89,00 %

90,00 %

92,00 %

93,00 %

10 M

96,00 %

98,00 %

94,00 %

96,00 %

100,00 %

92,00 %

94,00 %

94,00 %

100,00 %

3 M

100,00 %

100,00 %

100,00 %

93,33 %

100,00 %

93,33 %

93,33 %

100,00 %

100,00 %

KAIKKI P

77,90 %

82,69 %

77,43 %

72,55 %

77,20 %

75,10 %

76,86 %

80,40 %

83,36 %

40 P

89,50 %

92,00 %

86,50 %

74,00 %

87,50 %

83,00 %

81,00 %

89,00 %

87,50 %

10 P

96,00 %

100,00 %

88,00 %

78,00 %

94,00 %

92,00 %

88,00 %

94,00 %

90,00 %

3 P

100,00 %

100,00 %

86,67 %

86,67 %

100,00 %

93,33 %

93,33 %

93,33 %

93,33 %

 

Taulukko 2. 2016–17 Maailman Cupin osakilpailujen (pystysarakkeet) ja MM-kisojen miesten pikamatkojen ampumaprosentit.

Osuma% = kaikki laukaukset, Kaikki M = kaikkien osanottajien osuma% makuulta, 40 M = pisteille päässeiden (40 parasta) osuma% makuulta, 10 M = kymppikärjen parhaan osuma% makuulta, 3 M = 3 parhaan osuma% makuulta. Näiden alla vastaavat pystystä (P).

 

 

Myös miesten kisoissa on suurimmassa osassa kärkikolmikko ampunut makuulta puhtaasti. Kärkikymmenikönkin makuun osumaprosentti oli vähintään 92 %. Pystystä kolmen parhaan osumaprosentti on ollut vähintään n. 87 % ja kymppikärjen yleensä vähintään 90 %.

 

Osumaprosentit pikamatkan SM-kisoissa 2016 ja 2017

 

Yhteenvetona yllä olevasta voidaan todeta, että menestyäkseen maailman huipulla tulee kisoissa ampua makuu nollille ja pystystäkin korkeintaan yksi sakko. Kuinka kaukana nuorten ampumataso tästä tällä hetkellä on ja miten se kehittyy iän myötä?

Alla oleva kuva osoittaa selvästi, että tytöt/naiset ampuivat pikamatkan SM-kisoissa nuorten sarjoissa paremmin kuin ikäisensä pojat/miehet. Sen sijaan ikäluokkien välillä ei ole nähtävissä selvää kehitystä. Tätä vahvistaa myös kuva 3., jossa on kuuden parhaan prosentit talven kaikista nuorten SM-kisoista. Sen mukaan parhaiten ampuvat tytöt 17-vuotiaina. Sen jälkeen taso laskee. Kyseessä voi myös olla poikkeavan tasokas ikäluokka. Joka tapauksessa sellaista johtopäätöstä ei voida SM-tulosten perusteella tehdä, että ampumataito kehittyisi ikä- tai harjoitusvuosien myötä.

 

Jarmo Laakso 27.10.2017

 

Viereiset tekstit pdf-muodossa

PDF-tiedostoAmpumaprosentit WC201718 maittain.pdf (508 kB)
Ampumaprosentit maittain ja suomalaisten maajoukkue ampumahiihtäjien kehitys
PDF-tiedostonMM 2018 yhteenveto.pdf (457 kB)
Nuorten MM-kisojen normaalimatkan maa-analyysiä pdf.tiedostona, jolloin kuvatkin näkyvät oikein.
PDF-tiedostoAmmuntaprossat SM 2016 ja 17.pdf (400 kB)
Vieressä oleva teksti pdf-tiedostona niin, että kuvatkin näkyy heti.

Linkki ampumahiihtoliiton tarjoamaan nuorten valmennusmateriaaliin.

https://www.biathlon.fi/wp-content/uploads/2017/07/Alle-15-vuotiaat-SAhL-ampumaharjoittelu.pdf

Tutkittua tietoa: Simo Ihalaisen väitöskirja (kopio alta linkki ja vie selaimen hakukenttään)

https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2018/06/9-7-2018-litm-simo-ihalainen-liikuntatieteellinen-tiedekunta-biomekaniikka
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/58545/978-951-39-7468-8_vaitos09072018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lisää lajin julkaisuja voi etsiä täältä: 

https://www.iat.uni-leipzig.de/datenbanken/iks/ibu/

Hiihtotekniikka:

Rullasuksilla jarruttaminen: 

https://youtu.be/MgfRAhkx75k

Hiihdosta:

https://www.hiihtoliitto.fi/site/assets/files/16019/vesterinen_hiihdon_lajianalyysi_valmentajakerho_2016.pdf

http://www.hiihtoliitto.fi/maastohiihto/valmennus-ja-koulutus/valmentajakerho/kevatseminaari/

 

Norjalaisten videoita: 

https://www.youtube.com/norgesskiskytterforbund